Ympäristö ja luonto

Hämeenkyrön vesistöt kuuluvat Ikaalisten reittiin; suurimmat järvet ovat Kyrösjärvi, Kirkkojärvi, Kallioistenselkä ja Mahnalanselkä. Hämeenkyrössä on kaikkiaan 63 erikokoista järveä ja lampea (yht. pinta-ala 40 km²). Vesistöillä on todella tärkeä merkitys hämeenkyröläisessä maisemassa. Aikanaan hämeenkyröläinen nobelkirjailija F. E. Sillanpää kirjoitti pakinaansa Kierikkalan kylän Sikomäen laelta katsoessaan, että ”järvi on maiseman silmä”. Järvi on kuin vinkkaava silmä. Se on hetken aikaa auki ja sitten taas sulkeutuu. Jatkuva muutos vuodenaikojen suhteen on kiehtovaa.

Lintujärvinä tärkeitä ovat Sarkkilanjärvi, Vesajärvi ja Alhonjärvi. Lisäksi Hämeenkyrössä on merkittäviä jokia ja puroja. Kolmen helmen joet eli Turkimusoja, Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki ovat merkittäviä pirkanmaalaisia raakkujokia. Näistä Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki kuuluvat EU:n Natura 2000 -verkostoon.

Hämeenkyrön kunta on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa. Leväseurantapiste on Järvenkylänjärvellä Niemen uimarannalla. Seurantaa suoritetaan vuosittain kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Levätiedot tallennetaan valtakunnalliseen Järviwiki-tietokantaan.

Hämeenkyrö on ollut mukana Pirkanmaan ELY-keskuksen hankkeessa ”Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä”. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2017-31.12.2019. Hankkeessa toteutettiin mm. sähköinen mallikartta. Kartalta näkee Ikaalisten reitin valuma-alueella suunniteltuja ja toteutuneita vesistöjen kunnostuskohteita Ikaalisten reitin toiminta-alueella. Karttatasojen avulla pääsee myös katsomaan alueen vesistöjen ekologista tilaa, maaston eroosioherkkyyttä sekä vesienhoidon toimenpideohjelman alueita, jotka ovat avuksi mm. uusia kunnostustoimenpiteitä suunnitteleville.

Vesistöjen kunnostus

Vesistön kunnostamisesta, esimerkiksi ruoppaamisesta ja vesikasvien niitosta, tulee tehdä ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukseen (pääsääntöisesti sähköisesti). Toimenpiteelle on hyvä hankkia suostumus naapureilta, vesialueen omistajalta (yleensä osakaskunnalta) ja niiltä, joiden alueelle haitalliset vaikutukset ulottuvat. Laajat, yli 500 kuutiometrin ruoppaukset edellyttävät luvan hakemista aluehallintovirastosta. Ruoppaukset tulisi tehdä talvella ja niitot kesällä vasta lintujen pesintäajan jälkeen.

Myös rannan täyttöä suunnitellessa tulee ensin selvittää hankkeen luvanvaraisuus kunnan ympäristönsuojelusta ja hankkia naapurien suostumus toimenpiteelle.

Ruoppauksesta tai vesikasvien niitosta tulee tehdä ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukseen.
Ympäristöhallinnon sivuilta löytyy ruoppaus- ja niittoilmoituslomake ohjeineen.

Hämeenkyrön pohjavesialueet

Pirkanmaan ELY-keskus on tarkistanut ja vahvistanut Hämeenkyrön pohjavesialueiden rajaukset. Pohjavesialueiden rajauksiin tuli vähäisiä muutoksia, merkittävimmät muutokset tulivat Mannanmäen pohjavesialueelle, jossa muodostumisalue yhdistyi ja laajeni.

Hämeenkyrön pohjavesialueet sisältäen myös osittain kunnan puolella sijaitsevat pohjavesialueet ovat: Mannanmäki (1-luokka), Laitila (1-luokka), Mihari (1E-luokka), Ulvaanharju (1E-luokka), Ketunkivenkangas (2-luokka), Mahnalanharju (2-luokka), Ylöjärvenharju (1E-luokka), Vilpeenharju (1-luokka), Lintuharju A (2-luokka).  

Ota yhteyttä

ympäristötarkastaja

Kaisa Pieniluoma

050 68 247