Neuvolapalveluihin kuuluvat äitiys- ja lastenneuvola, perhesuunnittelu sekä aikuisten terveyteen liittyvää ohjantaa. Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa.

Palvelut ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia.

Äitiysneuvola

Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi ja edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Äitiysneuvolatoimintaa ohjaavat periaatteet perustuvat ihmisoikeuksiin, lainsäädäntöön sekä kansallisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin linjauksiin. Näitä periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa.

Terveystarkastukset

Terveystarkastuksia järjestetään äitiysneuvolassa raskausaikana ensisynnyttäjälle vähintään yhdeksän ja uudelleensynnyttäjälle vähintään kahdeksan. Näihin raskausaikaisiin käynteihin sisältyy yksi laaja terveystarkastus kaikille perheille sekä kaksi lääkärintarkastusta.

Raskaudenaikaiset ultraäänitutkimukset ja riskilaskenta tehdään Tays:n äitiysultrassa. Saat lisätietoa seulonnoista neuvolan ensikäynnin yhteydessä terveydenhoitajaltasi.

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen

Äitiysneuvolassa tunnistetaan mahdollisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt ja järjestetään viiveettä tarvittavaa hoitoa, apua ja tukea. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi järjestetään tarvittaessa lisäkäyntejä neuvolaan ja kotikäyntejä. Tarvittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä erikoissairaanhoidon mm. äitiyspoliklinikan ja synnytyssairaalan sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden muiden toimijoiden kanssa. Lisäkäynnit ja muu tarvittava tuki suunnitellaan raskaana olevan ja hänen perheensä yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.

Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Isyyden tunnustaminen on mahdollista tehdä ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa, kun lapsen isyys on selvä. Vanhemmat asioivat yhtä aikaa neuvolassa terveydenhoitajan kanssa sovitulla ajalla. Vanhempien tulee esittää voimassaolevat henkilöllisyystodistukset.

Isyytensä neuvolassa tunnustaneesta tulee lapsen virallinen huoltaja lapsen äidin ohella automaattisesti isyyden vahvistamisen yhteydessä eikä erillistä asiakirjaa yhteishuollosta tarvita.

Vauvaneuvolapalvelut (0–1,5-vuotiaat)

Vauvaneuvolan tarkoituksena on tukea pikkuvauvaperheen terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Vauvaneuvola seuraa ja edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tukee vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa.

Terveystarkastukset

Lapsen synnyttyä terveydenhoitaja tekee kotikäynnin, jonka jälkeen terveystarkastukset ovat noin kuukauden välein vuoden ikään asti. Lääkärintarkastukset ovat  4-6 vk, 4 kk, 8 kk ja 1,5-vuotiaana, joista laajat terveystarkastukset ovat 4 kk ja 1,5 vuoden iässä. Alle 2-vuotiaat kuuluvat äitiys- ja vauvaneuvolan asiakkaiksi.

Lastenneuvolapalvelut (2–5-vuotiaat)

Terveystarkastukset

Lastenneuvolassa tehdään vuosittain lasten (2–5-vuotiaat) määräaikaiset terveystarkastukset, jotka perustuvat valtakunnallisiin suosituksiin. Neljävuotiaille tehdään laaja terveystarkastus, joka sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tarkastuksen. Lisäksi tarvittaessa neuvolassa toteutetaan yksilölliset seuranta- ja ohjauskäynnit. Lapsen molemmat huoltajat ovat tervetulleita mukaan neuvolakäynneille.

Lastenneuvola tekee tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa. Varhaiskasvatuksessa tehdään 3- ja 5-vuotiaiden kehityksen seurantaan liittyvät tehtävät (HALI ja KEHU) ja ne lähetetään sähköisesti terveydenhoitajalle huoltajan luvalla. Terveydenhoitaja voi osallistua tarvittaessa moniammatilliseen palaveriin tai VASU-keskusteluun.

Lastenneuvola toimii lisäksi yhteistyössä mm. perhetyöntekijöiden, psykologin, puhe-, fysio- ja toimintaterapeutin, ravitsemusterapeutin, sosiaalityöntekijän ja perheneuvolan kanssa ja ohjaa perheitä käyttämään tarpeellisia palveluja.

Terveydenhoitaja voi osallistua myös lapsen kuntoutuksen ja hoidon suunnitteluun.

Neuvolalääkärin vastaanotto

Neuvolalääkäri tapaa lapset laajoissa terveystarkastuksissa 4kk, 8kk, 1,5v ja 4v iässä. Neuvolalääkärin vastaanotolle ohjaudutaan oman terveydenhoitajan kautta.

Lasten, nuorten ja perheiden psykiatrinen sairaanhoitaja

Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee neuvolassa perjantaisin ajanvarauksella. Tavoitteena on tarjota psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin tukea ja apua ennaltaehkäisevästi matalalla kynnyksellä. Psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa voi keskustella mielenterveyteen, päihteisiin, parisuhteeseen sekä vanhemmuuteen liittyvistä haasteista. Vastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä. Tapaamiset psykiatrisen hoitajan kanssa ovat luottamuksellisia ja perustuvat vapaaehtoisuuteen.

Neuropsykiatriset vaikeudet

Neuropsykiatrisista vaikeuksista käytetään usein myös ”nepsy”-lyhennettä. Lasten- ja nuorten neuropsykitatriset häiriöt ovat ensisijaisesti kehityksellisiä, aivojen rakenteeseen tai toiminnallisuuteen liittyviä häiriöitä, jotka ilmenevät usein osittain perinnöllisinä. Neuropsykiatrisista diagnooseista yleisimpiä nimikkeitä ovat: ADHD/ADD, autisminkirjon häiriöt, kehityksellinen kielihäiriö ja touretten oireyhtymä.

Nepsy-vaikeudet voivat näkyä haasteina päivittäisessä arjessa mm. seuraavilla osa-alueilla: vuorovaikutus, kielellinen- ja ei kielellinen viestintä, tunteiden- ja käyttäytymisen säätely ja oman toiminnan ohjaus. Usein nepsyvaikeuksiin liittyy myös haasteita motoriikan, käytökseen, oppimiseen tai uneen liittyen, mielialavaihteluita, ahdistus/pakko-oireisuutta sekä aistien erityispiirteitä. Nepsy-oireiden vaikeusaste vaihtelee yksilöittäin, mm. ikäkausi ja ympäristö vaikuttavat niiden ilmenemiseen. Tuen muodot suunnitellaan aina yksilöllisesti. Nepsy-vaikeuksiin sopivia piirteitä voi esiintyä ilman, että ne johtaisivat nepsy-diagnoosiin. Joskus mm. haastava perhetilanne, epäsäännöllisyys elämäntavoissa, fyysiset sairaudet tai traumat voivat tuoda samankaltaisia oireita. Neuropsykiatrisen diagnoosin voi asettaa vain lääkäri.

Mikäli on huoli lapsen arjen sujuvuudesta ja siihen liittyvistä mahdollisista nepsy-oireista, ota yhteyttä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon. Keskustele myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa matalalla kynnyksellä esiin nousseista huolista. Tällöin voidaan yhteistyössä kartoittaa tuen tarpeita ja ohjata tarvittaviin palveluihin.

Tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä

Nepsy-tuen lainaamo

Kirjastossa on nepsy-lainaamo (nepsy=neuropsykiatrinen), josta löytyy lapsen ja nuoren toiminnan ohjausta helpottavia, rentoutumista ja keskittymistä tukevia apuvälineitä, mm. ajastinkelloja, nystyrätyynyjä ja sylipainoja. Lainaamon yhteydestä löytyy myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, vinkkejä ja kuvia arjen tueksi. Välineisiin voi käydä tutustumassa kirjaston aukioloaikoina ja niitä voi lainata kirjastokortilla. Apua lainaamon käyttöön saat kirjaston henkilökunnalta.

Nepsy-lainaamon aineisto on tarkoitettu kaikille perheille sujuvan arjen avuksi.

Ehkäisy ja aikuisneuvola

Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolasta saa yksilöllistä ohjausta raskauden ehkäisyyn ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvissä asioissa.

Hämeenkyrössä tarjotaan maksuton raskaudenehkäisy alle 24-vuotiaille. Maksuttoman ehkäisyn saa kuntalainen tai Hämeenkyrössä opiskeleva henkilö.

Maksuttomaan ehkäisyyn kuuluu ehkäisyvaihtoehtojen lisäksi käynnit terveydenhoitajalla sekä lääkärillä (henkilökohtaisen hoitosuunnitelman mukaan).

Maksuttoman ehkäisyn vaihtoehdot ovat

• e-pillerit
• minipillerit
• ehkäisyrengas
• hormoni- ja kuparikierukka
• ehkäisykapseli
• kondomit.

Kondomeja on saatavilla neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja nuorisotiloilla.

Kutsuntatarkastuksiin liittyvät kysymykset

Aikuisten ravitsemusohjaus ja painonhallinta

Edellinen Kuntoutus ja terapia Seuraava Rokotukset